Runosuoni sykki Annikin pihamaalla

Etusivu
lue
kirjoita
Annikin Facebook-yhteisö

historia

Annikin Runofestivaali
Annikinkadun taidekioski
Annikin kulttuurikesät
Kulttuuritapahtumien kuvat
Kulttuuritapahtumat mediassa
Galleria
Näin löydät Annikille!

toiminta
jäseneksi
yhteystiedot

Annikilla nyt

Annikin Runofestivaali järjestetään taas 11.6.2016. Lue lisää!

Annikin tilanne nyt! Lue viimeisimmät kuulumiset!

Katso Annikin kulttuuritapahtumien kuvat vuosilta 2002-2015!

Jos vanha sanonta kolmas kerta toden sanoo, pitää paikkansa, niin Annikinkadun puukorttelin sisäpihalla Tampereella tullaan järjestämään vielä monia runofestivaaleja. Vaikka taivas oli eilen harmaa ja pisaroikin hetkittäin, yleisö ei hylännyt Annikin runofestivaalia. Iltapäivän lopulla niin esiintyjät kuin yleisö kehuivat menoa.

Tapahtuman tuottaja Simo Ollila vakuutti festivaalin olevan hänen elämänsä upeimpia juttuja:

- Tää oli alun perin mun ajatus. Runoilija J.K. Ihalainen on hyvä ystäväni ja me lyötiin resurssit yhteen. Yhtälö on toiminut kolme vuotta. Ensi vuonna jatketaan ehdottomasti. Minkälaisena, se on vielä arvoitus.

Murrerunoja ja etnisiä sävyjä

Hän kehuu tapahtuman tunnelmaa tosi hyväksi:

- Viime vuonna festivaali keskittyi naisrunoilijoihin, nyt sävy on erilainen. Mukana on murrerunoja ja etnistä sävyäkin Wimme Saaren myötä. Kai Nieminen toi lisäksi japanilaista tunnelmaa.

Saapuessamme kuvaajan kanssa lähes satavuotiaan työläiskorttelin sisäpihalle, tunnelma on käsin kosketeltavan intensiivinen. Esiintymässä oli tamperelainen runoryhmä Muuntaja. Ryhmän perusajatuksena on improvisaatio. Yleisö heittää sanoja ja ryhmä luo niistä runoja. Esimerkiksi sana kiire synnytti tekstin palasia "kiire puhtaiden lakanoiden alle...kiire rakastaa, jäädä jumiin jalkojen väliin".

Muuntajan jengi Helena Virtain, Sinikka Laitinen, Kari Raineranta, Ulla Vaarnamo ja Elina Berg synnyttivät runoa huikeaan tahtiin. Tiina Poutanen kellonsoittajana innosti. Muuntajan runo "katsoo särjettyä maailmaa Picasson silmin" ja etenee lopputoteamukseen, ettei Pablo osaa piirtää.

Poutanen kertoo Muuntajan syntyneen Viitapiirin illanistujaisissa vuonna 2000. Ensimmäinen improvisointiesiintyminen oli jo saman vuoden Tapahtumien yössä Rajaportin saunalla ja vastaanotto oli hyvä. Ryhmän henkeä kuvaa jatkuva nauravaisuus ja innostunut lähes päällekkäinen puhuminen. Esityksiin he valmistautuvat noin 15 minuuttia ennen lavalle astumista, aina eivät kaikki ehdi niinkään varhain.

Yleisö vaikuttaa onnistumiseen

Ryhmäläiset ovat kaikki opiskelleet Viita-akatemiassa ja kuuluvat Viitapiiriin. He vakuuttavat ryhmällä olevan kollektiivinen alitajunta, mutta myöntävät, että yleisöllä on improvisoinnin onnistumiseen 70 prosentin vaikutus.

- Täällä on hyvä, rento yleisö. Ei tarvinnut pelätä tai olla liian korrekti. Yleisö oli läsnä, kuunteli eikä mölissyt kuten kapakoissa. Siksi esiinnymme lähinnä kirjallisissa tapahtumissa. Olemme olleet Annikin runofestivaalilla joka kerta. Nyt Muuntajan runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen toimii festivaalin juontajana.

Yleisö on selkeästi naisvoittoista, mutta mukavasti miehiäkin on runon kuulolla. Nuorin vielä syli-ikäinen Emilia Mäntylä on äitinsä Kati Mäntylän kanssa tyytyväinen tapahtumaan, jossa kumpikin on ensimmäistä kertaa.

Runon ammattilainen, ohjaaja, lausuja ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Sina Kujansuu kuuntelee runoja labradorinnoutaja, runokoira Kissin kanssa. Valittamista ei kumpikaan löydä. Erityisesti Kujansuu on nauttinut Kai Niemisen ja Jouni Tossavaisen runoista.

-Tämä on aivan erinomainen ja elävä miljöö. Toivon, että tapahtuma auttaa kaupunkia päättämään mitä korttelille tehdä. Olin jo viime kesänä kuuntelemassa ja yhtä tyytyväinen. Viime kesän esiintyjistä Mirkka Rekola ja Kirsi Kunnas ovat tulossa nyt Kajaaniin, hän iloitsee.

Väkeä tulee koko ajan lisää. Runo ei ole kuollut, vaan houkuttelee kansaa vauvasta vaariin.

Riitta Kurkijärvi

Aamulehti 5.06.2005, Kulttuuri, sivu 26
Julkaistu Aamulehden ystävällisellä luvalla