Annikin Runofestivaali 10.6.2006 Tampereella

Hannu Paronen
kuva: Enja Paronen

Pauli Heikkilä
kuva: Petri Sabel
Ilpo Tiihonen | Kirsti Simonsuuri | Jaakko Hämeen-Anttila | M.A Numminen | Anja Erämaja | Juhani Ahvenjärvi | Anna Elina Turunen | Paronen & Heikkilä | Galleria | Media | Historia | Kiitokset | Linkit | Yhteystiedot | Etusivu

Hannu Paronen & Pauli Heikkilä

Hannu Paronen ja Pauli Heikkilä ovat julkaisseet yhteisen runokokoelman nimeltä "Vuodentulot. 2 x 52 runoa" (Siniplaneetta 2006).

Tekijöiden yhteistyö alkoi jo 90-luvun puolimaissa kirjallisilla keskusteluilla, jotka kehkeytyivät pikku hiljaa molemminpuoliseksi ateljeekritiikiksi, hedelminään osaltaan Heikkilän romaani "Hibernaatti" (Siniplaneetta 2004) ja Parosen aforismikokoelma "Aamu kävelyllä" (Siniplaneetta 2005). Yhdessä he ovat esiintyneet myös livenä lavalla ja pariin otteeseen Dekkarimaratonissa, jonka perustajavoimiin Paronen kuuluu.

Parosen & Heikkilän runoesitystä Annikin runofestivaaleilla säestää monitaitaja Petri Sabel (harmonikka & elektroniikka).

Hannu Paronen

Miten haluaisit itsesi esiteltävän, kun olet 10.6.2006 astumassa Annikin Runofestivaalin esiintymislavalle?

Aforistikko ja runoilija Hannu Paronen, asuu lähempänä Annikinkatua kuin luuletkaan, eli Tampereen Tammelassa.

Millainen oli ensimmäinen kirjoittamasi runo?

Varhaisin runoni on jo kadonnut, mutta kun "aikuisena" rupesin uudestaan runoja kirjoittamaan, kuvaa ensimmäinen säilynyt mustakaapuisia miehiä, jotka ratsastavat majataloon ja juhlivat siellä, irstaasti, koko yön.

Entä millainen on viimeisin runosi?

Viime runoni on Peter Englundin innoittama "Keksin historiaa". En vielä tiedä, miten se alkaa, kun en vielä tiedä, miten se päättyy.

Pauli Heikkilä

Miten haluaisit itsesi esiteltävän, kun olet 10.6.2006 astumassa Annikin Runofestivaalin esiintymislavalle?

Pauli Heikkilä, kirjailija - huumoritekstejä, näytelmiä, runoja ja proosaa - sekä kuvataiteilija ja sarjakuvantekijä.

Millainen oli ensimmäinen kirjoittamasi runo?

Ensimmäinen runoni syntyi vuonna 1971 Vantaan yhteiskoulun urheilutunnilla ollessani 14-vuotias. Pelasimme jalkapalloa. Olin maalissa ja minulla oli runsaasti luppoaikaa, sillä peli pyöri jatkuvasti vastustajan päädyssä. Runo meni näin:

Potkit palloa
kuin vierasta päätä.
Kengistäsi nousee
emmentaljuuston haju.

Painu kylpyyn,
urbaani peikko!
Syytä olisi
.

Entä millainen on viimeisin runosi?

Viimeistä runoani
en ole vielä kirjoittanut
tai ehkä se on
tämä,
mistä sitä koskaan tietää.

Lisätietoa Parosesta ja Heikkilästä Linkit-sivulta

Sivun alkuun