"Muistan, miten hirveältä tuntui, kun
Tammelaa ensimmäisenä, ennen Amuria ja muita 
puukaupunginosa-alueita, alettiin purkaa, ja nythän se yksi
kaikkein rumimpia alueita kaupungissa." 

Jussi Rusko on Tampereella ollut aina hyvin monitahoinen kulttuurivaikuttaja. Rusko vietti lapsuutensa samoilla Tammelan kujilla kuin ystävänsä Seppo Järvinen. Tavallaan sattumien summana hän ajautui asumaan rauhalliselle Nokialle. Hän kirjoitti mm. kuvataide- ja kirjallisuusartikkeleita Hämeen yhteistyöhön ja kuvataideartikkeleita Kansan Uutisiin, teki Erkki Auran kanssa kolme näytelmää ja toimi Nokian sivutoimisena kulttuurisihteerinä.

"Vaarilla oli kenkäkauppa Tammelassa. Asuttiin Pinninkadulla, Ilmarinkadulla ja Lähteenlinnassa. Yleisiä saunoja oli kaikkialla, vaikka lähinnä Ilmarinkadun saunassa käytiin. Saunapäivänä pantiin aina vihdat ja pyyhkeet sun muut sanomalehtikääröön tavan mukaisesti, ajettiin potkukelkoilla saunalle ja mentiin löylyihin. Saunassa oli aina paljon väkeä ja erityisesti sotaveteraaneja. Siellä sitä aina tajusi sodan kaameuden, kun invalideja oli niin paljon, melkein joka toiselta joitakin jäseniä poikki. Sotatarinoita riitti niin paljon, että aina kun saunasta kotiin pääsi, oli sellainen olo, että piti olla onnellinen, että oli selvinnyt ehjänä kaikesta siitä tulituksesta. Myöhemmin kun ikää tuli lisää, kiersimme nuorina uteliaisuudesta kaikki Tampereen yleiset saunat, vaikka Tammelan saunat olivat tietenkin niitä kotisaunoja."

"Isä luki paljon, ja sitä kautta meillä oli tavallaan "oma kirjastokin". Usein hän luki tarinoita meille lapsille, jolloin kun Lähteenlinnan naapurien lapset tulivat paikalle kuuntelemaan,  meitä lapsia saattoi olla parikymmentäkin tarinoita kuuntelemassa. Siitä se minun kirjallisuus- ja kulttuuri-innostukseni varmaankin juontuu. Sitten aloin käymään kaupungin kirjastossa, joka tuolloin oli Pinninkadulla Samperin talon vastapäätä olevan kaksikerroksisen puutalon yläkerrassa. Tuolloin nuorena minua innostivat Viljo Kajavan runot, erityisesti hänen 60-luvun Tampere-runonsa, ja tietysti myös Viita."

Yllättävää kyllä, oikeastaan Jussi Ruskon ensimmäinen oma runokokoelma "Jokunen suudelma ja raikuva nauru" ilmestyi vasta 1992. Sen jälkeen on ilmestynyt neljä teosta lisää järjestyksessä "Eksyksissä keskellämme", "Heiny Tammela!"  (Tammela-runoteos), "Musta lintu puistossa" ja uusimpana "Pirssi taivaaseen". Hän toimii myös kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon toisena päätoimittajana.